keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Stressiä, treeniä ja rusetin tekoa

Viime päivät ovat olleet melkoista myllerrystä stressin suhteen. Työttömän arki kun on joskus turhan kovaa, kun rahaa on vähän ja pitäisi osata päättää mikä on tärkeintä mihin sitä käyttää - asunnon, ruuan ja muiden aivan must -juttujen jälkeen.

Ja kun kropassa jyllää stressi, niin treenit on kevennettävä, jottei treenaamisesta enää tule lisää stressiä elimistölle. Tätä mietin eilen aamulla, kun teki jotain mieli tehdä, mutta salille ei ollut jaksamista lähteä rempomaan painoja. Siis pyörä alle, hyvin päälle vaatetta - oli vähän vilpoinen keli - ja ulos ajelemaan ilman suunnitelmaa. Ja mistäkö minut löytää tällä yhtälöllä? Järven rannalta tietysti. Siellä saan akkuja ladattua - niin puhdasta happea kroppaan kuin maisemien ihailusta hyviä fiiliksiä. Stressi vähenee näissä maisemissa ihan itsekseen.



Ulkoilu auttaa myös siihen, että uni on parempaa. Siitä syystä nukuin taas melko hyvin ja tänään olikin jaksamista jopa lähteä salille. Pyörään on kyllä saatava lamppu, kun pimeässä ajelen aamusta. Heijastimet ovat kyllä kohdallaan, että pitäisi minun näkyä tuolla liikenteessä. Vai mitäs sanotte repun heijastimista? Näkyykö?


Salilla oli melko hiljaista aamusta, ja hyvä niin. Sai keskittyä rauhassa omaan treeniin - mikä oli tänään uusista ohjelmista 2: maveja, jalkaprässiä, yläkropan ärsytystä käsipainoilla, selkää ja vatsaa. Siis koko kropan treeniä. En oikeastaan painoja lisännyt, mutta toistot koetin saada lisääntymään ja siinä onnistuinkin. Nyt voi kokeilla painojen lisäämistä seuraavalla kerralla. 

Tein eilen pojan pojalle kastemekon kastetilaisuutta varten valmiiksi. Mekko on minulle aikanaan hankittu v.1961 - anoppini on 1983 uusinut alusmekon - ja tässä on jo omien lasteni lisäksi lapsenlapsiakin kastettu. Mekkoa on käyttänyt pitkään tytöt, ja siinä olikin vaaleanpunainen rusetti, mikä piti vaihtaa. Nyt pistettiin mummun ompelutaidot koetukselle. Tässä lopputulos. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Julkaisen kommentit kun olen ne ensin lukaissut läpi.
terveisin Pii