lauantai 27. helmikuuta 2016

Mitäs kaikkea tapahtuikaan?


Mun päivät menee joskus hyvin ja joskus ei ihan niin hyvin. Ei aina voi olla niin ku Strömsössä. Tällä viikolla on ollut vähän alavireisempiä päiviä. Mikähän tähän on oikein syynä?
Koetan tässä nyt pohtia - luultavasti aika sekavasti - mitä on tapahtunut ja miksei oikein nyt ole tuntunut kivalta.


No ensinkin, kun salikortin joutuu laittamaan taloudellisista syistä tauolle, niin eihän se mitään kivaa ole. Varsinkin, kun just pääsin aloittamaan kivaa treeniä Forecross-salissa ja tein ennätyksiäkin voimaliikkeissä ja tulokset oli hyviä. Vähän huolettaa, että pysyykö saatu lihasmassa kotitreenillä ja saanko samaa hyvää oloa ilman salitreenejä?

Työrintamalla olin aika toiveikas, että vihdoinkin pääsisin takaisin työelämään - kolme vuotta oltuani kotona. Mutta tämäkin kuivui kokoon heti alkumetreillä. Lahden seutu kun on aika syvässä työttömyydessä tällä hetkellä. Yhteenkin paikkaan kun hain tässä, niin olihan siellä 154 muutakin hakijaa ja vain yksi sen paikan sai. Onnea hänelle ja toivottavasti tämä henkilö antaa arvoa saamalleen työpaikalle.


Ja kun ei ole työtä, niin raha on tiukilla ja se tuo stressiä ja kiukkuakin. Ei ole kivaa välttämättömistä menoista arpoa, että mikä jätetään pois tai maksamatta. Raha kun ei kaikkeen aina riitä. Vaatii aika hyvää mielikuvitusta ja organisointikykyä pistää ne muutamat harvat eurot siihen järjestykseen, että voisi hyvin - ja samalla välttyisi sairauskuluilta - ja kuitenkaan kovin paljoa ei tarvitsisi maksaa viivästyskorkoja ja muita lisäkuluja.


Olen luonteeltani kalenteri-ihminen eli tykkään pitää asiat tosi hyvin järjestyksessä. Ja nyt kun aikaa on paljon, mutta rahaa vähän niin koetan kuitenkin olla aktiivinen ja tehdä kaikenlaista.


Liikunta - nyt siis kotona ja ulkona - ja siihen liittyen terveellinen ruoka vievät aika suuren osan päivistäni. Teen viikonloppuisin seuraavan viikon liikuntasuunnitelman. Tämä tietysti elää jonkin verran tilanteiden mukaan - kuten alkuviikostakin, kun jaksaminen ei ollut oikein hyvä niin pidin lepopäivän, minkä olin suunnitellut vasta seuraavalle päivälle. Ruokaostokset on lähinnä tarjousten perässä juoksemista, mutta melko hyvin niin saa myös terveellistä ruokaa. Jotta ruokahävikkiä tulisi mahdollisimman vähän - ja siten myös tuhlaaminen pienenee - niin on tarkkaan katsottava hinta ja määrä ja myös hinta-laatu -suhde. Ja onni onnettomuudessa, rahaa ei ole ostella liikaa herkkuja.

Harrastukseni antavat myös lisää aktiviteettia päiviini. Luen, teen käsitöitä, jonkin verran katson telkkaria, leikin kissojen kanssa, kirjoitan tätä blogia, kuuntelen ilmaisia webinaareja jne. Näistä vain käsitöihin menee vähän rahaa - paitsi nyt kun koetan tyhjentää vanhoja lankavarastoja ja teen villasukkia kavereille ja sukulaisille.


Ajatukset ovat jo keväässä ja kesässä, ja parvekkeen sisustuksen suunnittelussa - kuvat yllä ovat viime keväältä. Lisäksi pintaremontin jatkaminen ja sen tuomat sisustusideat on suunnitteilla keväälle.

Kun ei kovin valoisia juttuja ole tapahtunut, niin voinko kuitenkin ottaa opikseni jostain jotain? No kyllä ihan varmasti voin. Olen viime vuosina koettanut olla murehtimatta niitä asioita, joihin en voi vaikuttaa ja jättää täten stressiä vähän vähemmälle. Aina se ei onnistu, mutta nyt jo hieman paremmin kuin aiemmin. Lisäksi mun tulis oppia nauttimaan siitä hetkestä missä olen ja mitä teen, etten aina eläisi tulevassa, vaikkakin kivoja juttuja on edessä - kuten huomenna alkava Erityisherkän elämää -verkkokurssi. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Julkaisen kommentit kun olen ne ensin lukaissut läpi.
terveisin Pii