maanantai 11. huhtikuuta 2016

Viikon varrella liikuttua


Nyt täytyy sanoa, että hieman oli viime viikolla liikkumisen motivaatiossa ongelmaa. Teki mieli heittää hanskat tiskiin ja laittaa ihan ranttaliksi. Oliko tähän jokin syy? Ainoa mitä nyt jälkikäteen muistan, niin kävin vaa'alla ja lukema ei ollut pienempi vaikka niin luulin ja toivoin. Morkkis iski ja sen myötä hällä väliä -olo yritti iskeä ja lujaa.

Mutta kun olin pari päivää levännyt ja stressannut - morkkiksen lisäksi raha-asiat painoivat satoja kiloja harteilla - niin jopa alkoi taas motivaatiota liikkumiseen löytyä. Koetan palauttaa tällaisina huonoina hetkinä mieleen, että vaaka ei ole ainoa totuus, vaan kehon koostumus sanelee paremmin, että onko tavoitteet lähempänä.

Sain tehtyä toisen metcon-treenin, mutta sykkeistä näkyi vielä että kroppa ei ollu kuosissa. Stressi oli vienyt verot jaksamiselta ja jylläsi edelleen kropassa, ja syke kohosi helposti.


Seuraavana päivänä otinkin keväthuollossa putsatun ja öljytyn pyörän esille ja polkaisin sillä ulos ekaa kertaa tänä vuonna. Voisin verrata itseäni - siis innostuksen määrän suhteen vaa - lehmään kevätlaitumelle päästessään. Polkeminen ulkona on ihanaa. Tiesin kyllä aiemmista keväistä, että on otettava varovasti tää eka kerta. Sisällä polkeminen kuntopyörällä on kuitenkin ihan eri asia kuin polkea ulkona vastatuulessa, ylä- ja alamäkiä ja paksumpi kerros vaatetta päällä.

Ja jottei lenkki olisi ollut ihan vaan fiilistelyä, niin kävin asiakseni katsomassa mitä kuuluu treenirappusille urheilukeskuksessa. No märkää siellä vielä oli ja luntakin vähän, mutta muutama aurinkoinen päivä vielä lisää ja rapputreenit, here I come!


Loppuviikon treenit oli tabata ja metcon-treeni kotona. Ja siihen väliin sain hyvän palauttavan päivän, kun tyttären tytöt olivat meillä koko päivän touhuamassa. Aktiivisuutta tuli tosi hyvin päivään.


Jalat ovat olleet ihmeen raskaat ja painavan oloiset tällä viikolla. Kotikonstina olen nostanut jalat ylös, kun olen ehtinyt. Vähän auttaa kyllä, mutta kokeilen ensi viikolla kaivaa taas kompressiosukat esille ja kokeilla onko niistä apuja vaivaan. Niin ja laitan ne oikeisiin jalkoihinkin vielä - hih.


Lasken jo päiviä, että pääsisin polkemaan salille aamuisin. Reilu neljä viikkoa olis enää. Sitten päättyy salikortin kevätloma ja pääsen kunnolla treenaamaan. Ai että on jo ikävä salille. Vaikeaa vaan valita eka treeni ja tehdä se rauhassa ettei revittele liikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Julkaisen kommentit kun olen ne ensin lukaissut läpi.
terveisin Pii