tiistai 5. heinäkuuta 2016

Kehitystä - vai niinku onko?

Tänään salilla, kun oli aivan hiljaista - siis joku unohtanut laittaa radion päälle - pohdiskelin treenin lomassa vähän omaa kehittymistä. Siis niinku liikunnan saralla.

Jos nyt pohdin vain esimerkiksi takakyykyn osalta asiaa niin on ehkäpä jonkin verran tultu eteenpäin. Tässä teille historiaa ja nykytilanne.

Kun lähdin syksyllä 2012 salille ekaa kertaa, en edes tiennyt treeniliikkeiden nimiä saati sitten miten niitä tehdään. Mutta jo pt:n ensimmäisessä treeniohjelmassa oli kyykky penkille - boxikyykky ilman lisäpainoja. Ja penkki oli varmaankin jotakuinkin tuolin korkeudella. Jo siihen kyykkääminen 3x15 sarjat - yhtenä 10 liikkeen ohjelmasta - oli raskasta. Seuraavina päivinä ei kovin normaalisti kävelty.

Seuraavassa ohjelmassa oli kyykky + pystypunnerrus käsipainojen kera. Tämä tehtiin vielä penkille istuen ja sieltä ylös. Sitten kyykkyjä käsipainojen kera ilman penkkiä takana.

Tässä vaiheessa oli myös ilmakyykkyjä, syväkyykkyjä, maastavetoja kahvakuulalla leveällä haara-asennolla ja muitakin peruskyykkyliikkeitä joko kehonpainolla tai pienellä lisäpainolla.

Sitten laitettiinkin keppi niskan taakse ja kyykkyyn. Jalkojen kulma oli kaukana 90-asteen kulmasta tässä vaiheessa. Rintarankaa ja etuolkapäitä kiristi ja yläselkä oli tulessa. Näitä ongelmia selviteltiin ja availtiin keppijumpalla ja vahvistettiin yläkropan liikkeillä.


Viime vuoden keväällä - kuvat yllä - kokeilin pt:n ohjauksessa ensimmäistä kertaa levytangolla takakyykkyä. Ja edelleen oli yläkropan etupuoli kireällä. Jo pelkkä 15kg tangon pitäminen hartioilla tuntui pahalle. Apuna kyykkyyn mennessä oli levypainot kantapäiden alla, mutta ei ne paljoa auttaneet. Alas meno oli yhtä tuskaa.

Mutta periksi ei anneta.

Syksyllä vaihtui pt ja sain uusia vinkkejä sekä uudelta pt:ltä että muilta ohjaajiltakin - forecross-peruskurssin vetäjät ja fyssari - parantaa kyykkyä. Venyttelin ja venyttelin lisää. Hierojakin aukoi jumituksia. Pala palalta menin eteenpäin.

Sain uuden ohjelman, missä oli takakyykky ja tällä kertaa painoa hartioilla enemmän kuin pelkkä puinen jumppakeppi. Vähän pelotti ja hirvitti, mutta kunnon ohjeilla homma alkoi sujua. Ensin 7kg tanko harteille, sitten siihen painokiekkoja ja siitä se lähti. Salilla - kun olin yksin treenaamassa - pidin penkkiä ns turvavälineenä takana ja kyykkäsin niin että takamus hipaisi penkin reunaan ja siitä sitten ylös. Nyt ei etuolkapäihin enää sattunut yhtää. Tällöin suurin paino harteilla oli 27kg, mutta jokin siinä mätti. Ei tuntunut omasta mielestä ihan hyvältä. Pt tarkisti tekniikan, mutta ei siinä näyttänyt olevan suurta ongelmaa.

Ja nyt kesäkuun puolessa välissä tuli hoksaus liikkeestä ja kropan hallinnasta liikkeen aikana. Tein kotona kepin kanssa liikkeitä ja jostain se vaan tuli. Kyykky meni vaivatta syvemmälle. Ette usko mikä tunne! Reidet huuti jo tuskasena, mutta samaa piti tehdä muutama kerta kiellon päälle vielä. Tätä voi sanoa jo onnistumisen iloksi hyvinkin.

Seuraavan kerran kun menin salille, kokeilin siellä kepin kanssa kyykkyjä matalimmalle penkille mitä löysin ja sekin onnistui.

No tänään tein salilla parin viikon tauon jälkeen takakyykkyjä. Piti kyllä tehdä aivan jotain muuta, mutta jostain tuli vaan mieleen, että kokeilenpa miten kyykyt sujuu.
Ensin 7kg tanko ja 10kg lisäpainoa. Tällä tein 3x5 kyykkyä. Sitten teki mieli kokeilla vähän lisää ja laitoin 2,5kg lisää. Tein vain 1x5 toistoa, ja taas 2,5kg lisää ja nyt oli siis 22kg harteilla ja tein taas vain 1x5 toistot. Nämä meni ilman penkkiä ja pienet levypainot kantapäiden alla ja kyykky meni syvemmälle kuin aiemmin ja tuntui reisissä paremmin kuin aiemmin.

Olen niin tyytyväinen tähän, että pitihän se nyt muillekin kertoa. On nää onnistumiset ihania ja kiva huomata, että kyllä se vanhakin koira ... eiku mummu uusia juttuja vielä oppii. Hitaasti mutta varmasti. Me halutaan kehittyä ;)

Seuraavaksi koetan vielä saada nuo nilkat ja pohkeen alaosan kuntoon, niin jospa korokkeista kantapäiden alla voisi myös luopua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Julkaisen kommentit kun olen ne ensin lukaissut läpi.
terveisin Pii